perjantai 12. maaliskuuta 2010

Sisaren näky kotikokouksessa

Olin 6.3.2010 kotikokouksissa ja rukoillessani tunsin voimakkaasti Jumalan Hengen laskeutuvan ylleni, ja Herra vei minut näkemään henkimaailman.

Se mitä näin järkytti sisimpääni. Näin ensin vihollisen ärjyvän suoraan edessäni, se oli hyvin vihainen, se viha oli niin voimakasta että tunsin jäätävää kylmyyttä.
Siinä hetkessä koko olemukseni ja henkeni vavistui, mutta ymmärsin ettei pelko silti saanut otetta minusta, vaan Jumala siinä hetkessä tyynnytteli minua. Jumala salli minun kokea sen vavistuksen, ja järkytyksen, että ymmärtäisin sen todellisuuden.

Sen jälkeen Herra näytti miten pimeyden enkelit ja Jumalan enkelit taistelivat ihmissieluista.
Siellä ei tehty eroa uskovista, pelastumattomista, paimenista tai pastoreista vaan heistä jokaisesta taistellaan. Se selittää myös nykyiset vaikeudet meillä uskovilla ja johtoasemissa olevilla. Ilman Jumalan sallimusta se ei kuitenkaan tapahdu.

HENKIMAAILMASSA ON JULISTETTU SOTATILA !
SOTATILA KERTOI ETTÄ JEESUS TULEE PIAN!

Herra sanoi: Puhdistautukaa, etsikää minua kun vielä voitte minut löytää. Ette näe mitä henkimaailmassa tapahtuu, koska teidän rukouselämänne on sammunut, Sanan lukeminen ei ole teille tärkeää. Tehkää parannusta, koska minä tulen pian ja minulla on oleva palkka mukana.
Rukoilkaa, rukoilkaa lakkaamatta nouskaa sopivalla ja sopimattomalla ajalla ja puhukaa mitä minä lasken teidän yllenne. Valmistautukaa sotaan minun omani.

Tuo näky sai minut itkemään meidän ihmisten puolesta, sai sydämeeni halun rukoilla tulevien aikojen puolesta. Kaikki uskovaiset tehdään tästä sopimusrukous, käydään yhdessä taisteluun. Kohta kaikki kärsimys on ohi, Herramme tulee omansa hakemaan kotiin.
Anotaan niin meille annetaan. Pyydetään Jumalalta halua rukoilla, kestäväisyyttä, rakkautta toinen toisiamme kohtaan, sekä sellaista mieltä että kaikki muu menettäisi merkityksensä, että haluaisimme tehdä Jumalan tahdon elämässämme. Kilvoitellaan ja ollaan toinen toistemme tukena ja unohdetaan erimielisyydet. Antaudutaan koko sydämisesti Jeesukselle.
Heidi Hagert

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti